SOCIAL MEDIA

Saturday 7 February 2015

Seitsemän päivää Kabulissa

Minulta joskus kysellään, millaista arki täällä on ja mitä oikeastaan teen työkseni. Mietin välillä itsekin, että mihin kaikki aika oikeasti kuluu ja mitä oikeasti teen - niinpä päätin pitää viikon ajan kirjaa tekemisistäni ja liikkumisistani. Voilà:

Sunnuntai:

5:55 Herään isoon jysäykseen, joka on pommin ääni, ikkunat helisevät vähän. Jossain kauempana menee sireeni päälle. Laitan päälle radiopuhelimen ja kuuntelen josko jotain infoa tulisi tapahtuneesta. Yritän katsoa Twitteristä, mutta netti on liian hidas. Menen takaisin nukkumaan tunniksi. Pommi oli rekkapommi muutaman kilometrin päässä lähellä lentokenttää, muutama ihminen haavoittui mutta onneksi kukaan ei kuollut.

8:30 toimistolla, sähköpostien kirjoittelua, esitelmään valmistautumista, printtailua, kansioiden valmistelua esitelmää varten. Kabuliin on satanut paljon lunta yön aikana ja kollegat ovat asiasta innoissaan.

11:45 lähtö Yhdysvaltojen suurlähetystöön esitelmöimään naisiin kohtistuvaan väkivaltaan liittyvästä projektista, jota toivon USA:n tukevan rahallisesti. Esitelmä meni hyvin, ja hyvin nopeasti. 

14:30 takaisin toimistossa, sähköposteja, dokumettien editointia, työnkuvan kirjoittamista uudelle konsultille

15:30 lähdin aikaisin töistä koska:

16:30 tapaaminen Suomen suurlähetystössä, vähän työhön liittyviä juttuja, saunomista, illalllista, ihanaa pälpättää suomea maanmiesten ja -naisten kanssa. Ruisnappeja ja suomalaista tuorejuustoa - mahtavaa!

21.45 kotona, nukkumaan aikaisin, täysin väsynyt olo - saunominen vei kaiken energian, saunakestävyyteni on alentunut huomattavasti. Noloa. Aamulla herättänyt pommi ei myöskään auttanut asiaa.



Maananatai:

8:45 toimistolla, lähetän sähköposteja, keskustelen pomon kanssa työjutuista

10:15 lähtö terveysministeriöön kokoukseen jossa käsitellään paria uutta tutkimusraporttia

13:30 takaisin, lounaaksi linssikeittoa ja leipää. Oikoluen dokumentteja, pyyntö aluetoimistosta lehdistötiedotteeseen liittyen, hankin tietoa paikallisista terveydenhuollon työntekijöistä, jotka talibanit olivat kidnapanneet pari viikkoa sitten ja välitän tiedon eteenpäin. Pitkät keskustelut Admin-osaston kanssa kämppiemme uusista sähkömittareista, jotka muuttavat sähkölaskumme kymmenkertaisiksi edellisiin verrattuna.

17:00 kotiin, flunssainen olo, ei voi mennä hikiliikkumaan, katson pari jaksoa the Killingiä ja 30 Rockia ja syön salaattia, teen vähän työjuttuja.

22:00 nukkumaan, ennätysmäistä, sillä yleensä vasta puolenyön jälkeen.

Tiistai:

8:30 Tylsiä admin-hommia aamulla, konsultin, tutkimusfirman ja uuden harjoittelijan (saan oman harjoittelijan, niin kivaa!) työnkuvan kehittelyä, buukkaan lennot ja hotellit seuraavalle lomalleni, luen läpi Afganistanin tulevan HIV/AIDS -strategian ja lisään siihen kommentteja ja tekstiä gender ja ihmisoikeuksiin liittyen

13:00 lounaaksi taas linssikeittoa, paras lounasruoka. Suunnittelen, kirjoitan ja editoin kaksisivuisen esittelyn organisaatiostamme pomolle tulevia tapaamisia varten. Valmistelen PowerPointtia liittyen gender-asioihin ja humanitäärisiin ja emergency -tilanteisiin.

17:30 menen Insanity-hikiliikuntaan,  olen koukussa.

18:30 teen illalliseksi spaghetti bolognesea soijarouheesta, katson Killingiä, teen työjuttuja.

00:15 nukkumaan

Tein toimistooni oman kahvi/teennurkan ja löysin supermarketista tämän superihanan vedenkeittimen

Keskiviikko

8:30 töissä, sähköposteja

9:30 muokkaan koulutusesitelmää, valmistelen treenausmateriaaleja. Etsin projektiin tyyppejä, jotka ovat ammattivalokuvaajia, osaavat tehdä videoita ja kirjoittaa hyvin ja valmiita matkustelemaan Afganistanin vaarallisimpiin maakuntiin. Ei kovin helppo tehtävä. Googlaan hulluna, katselen portfolioita, käytän Facebookia ja lähettelen maileja.

12:30 lounas ravintolassa kavereiden kanssa, syön miekkakalaa ja kasviksia

13:30 töissä lisää sähköposteja, valokuvaajan/kirjoittajan/videotyypin metsästäminen jatkuu

15-16:30 kokous liittyen eri toimistojen koordinointiin - juuri tällaisia kokouksia on töissä aivan liikaa: puhutaan paljon ja suunnitellaan että miten tehdään paremmin yhteistyötä ja koordinoidaan, ja sitten asiasta ei kuitenkaan tule mitään järkevää ja konkreettista lopputulosta.

16:30-18:30 liian pitkiä juttutuokioita kollegojen kanssa, editointia, yleistä häsäilyä ja dokumenttien hiomista

19:30 kaverin yllätyssyntymäpäiväjuhlat, tein hummusta ja salaattia. Kaveri oli tehnyt mahtavan suklaakakun.

23:30 takaisin kotona, nukkumaan



Torstai:

8:30 Töissä, luen ja vastailen sähköposteihin, kirjoitan työnkuvauksia projektiin tuleville tyypeille, hion gender training -materiaaleja

12:30 lounaaksi linssikeittoa ja kukkakaalia työpöydän ääressä, etsin sosiaaliseen mediaan jotain aiheita ja kuvia, jatkan treenauksen suunnittelua, oikoluen pari dokumenttia, pitkä keskustelu kollegan kanssa, etsin vielä valokuvaajia ja katselen portfolioita netissä

16:00 Lempiautokuskillani on juhlat, koska hän sai vihdoin pysyvän työsopparin. Hän on ollut samaassa työssä 15 vuotta. Paljon afgaaniruokaa ja musiikkia, ihanaa.

18:30 lähden EU:lle syömään ja viettämään iltaa. Söin lohiquichen ja pinaattivuohenjuustosalaatin, nam. Salsa-ilta, mutta pysyin poissa tanssilattialta - salsataitoja pitää vielä hioa.

23:45 takaisin kotona, menen ravintolaan vielä yhdelle, tanssin

1:30 menen nukkumaan

Perinteistä afgaaniruokaa: kabuli pulao-riisiä, jossa rusinoita, manteleita, porkkanaa ja öljyä; perunaa ja lihaa


Perjantai:

10:30 herätys, aamiaiseksi banaani-mustikka smoothie, uunileivät, katson n. 5 jaksoa the Killingiä

15:30 menen tekemään töitä ravintolaan, koska siellä on paljon lämpimämpi kuin kotona. Juon pahaa kahvia ja kivennäisvettä.

17:30 tuttuja tulee ravintolaan ja töiden tekeminen keskeytyy, sosialisoidaan, syödään ranskiksia ja voileipiä

18:30 menen takaisin jäätävään kotiini, skypetän siskon ja äitin kanssa, surffailen netissä

20.00 Alan katsoa lisää Killingiä ja syön illalliseksi popcornia ja wasabipähkinöitä  ja teen itselleni vadelmadaiquireja (koska jos on blenderi, pakastevadelmia ja rommia, miksi ei!). Yksi jakso Girlsiä.

23:30 nukkumaan, nukahdan yhden aikaan.

Lauantai:

9:30 Herätys, aamiaiseksi kaksi kuppia kahvia, varaan hotellit Vilnasta ja Helsingistä seuraavaa lomaa varten, lähettelen työsähköposteja

12:00 tapaan kavereita lounaalla, syön margaritapizzan, joka maistuu taivaalliselle. Charlie Hebdon vastainen protesti käynnissä parin kilometrin päässä, kaksi ihmistä kuolee mellakoissa, poliisi ampuu laukauksia ilmaan.

14.00 lounas on ohi ja alan tehdä töitä, valmistelen koulutusta ja koulutusmateriaaleja ja editoin toista esitelmää. Tuttuja tulee koko ajan ja työ keskeytyy, Australia pelaa jalkapalloa Koreaa vastaan ja voittaa.

17:30 Insanity-hikitreenit

18:30 Teen ruokaa tulevalle viikolle: tomaattikeittoa, punajuurihummusta ja perunasalaattia, paahdan manteleita valmiiksi ensi viikon aamupuuroihin. Vaihdan vanhasta jääkaapista tavarat uuteen ja iloitsen siitä miten siistiltä se näyttää.

20:30 Syön illallista ja katson kaksi jaksoa Killingiä. Kirjoitan blogipostauksen, lojun netissä.

23:50 nukkumaan


19 comments :

  1. Vasta luin kirjan Latifa - Kätketyt kasvot ja kovasti pyöri tämä blogi silloin mielessä. Lukulistalla ollut myös Prinsessa sarjan kirjat, josta jäi mieleen paljon, mutta mm kivityskuolema mistä jossain postauksessa kirjoitit. Monenlaista tässä maailmassa on - tänäkin pvänä ja aina vaan se minua hämmästyttää. Kuulostaa hienolta tuo projekti naisten väkivaltaan liittyen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oo, pitääkin lukea, olen ihan liian laiska lukemaan (kuten 7 päivän aktiviteeteista näkyy, hehe). Naisten väkivaltaan liittyvä työ on tosiaan todella tarpeellista täällä, mutta hyvin vaikeaa.

      Delete
  2. Oot kyllä supertehokas - wow! Ja ilmeisen koukussa Killingiin :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hah, todellakin koukussa, nyt 3. kaudella! Se on vaan niin hyvä!

      Delete
    2. Kiva blogi sulla ja kiitos mielenkiintoisesta arkipostauksesta! Katsotko Killingistä tanskalaista alkuperäisversiota vai amerikkalaista versiota? Itseäkin kiinnostaisi alkaa katsomaan juuri sitä tanskalaista. t. Maria

      Delete
    3. Moi Maria ja kiitos! Olen katsonut sitä amerikkalaista, se on ainakin tosi hyvä, mutta olen kuullut että se tanskalainen on tietty parempi! :)

      Delete
  3. Teet vastuullista ja varmasti tärkeää työtä. Minua kiinnostaa, kuinka vapaasti pystyt siellä kulkemaan paikasta toiseen? Voiko siellä noin vaan käveskellä kadulla tai käytätkö aina autokuljettajaa? Kuinka paljon pystyt kommunikoimaan paikallisten naisten ja tyttöjen kanssa? Miten tavalliset ihmiset suhtautuvat ulkomaalaisiin, mikä heitä kiinnostaa, mistä he kyselevät?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moi Ingi! Töiden puolesta voin liikkua aika vapaasti (autolla, en kävellen), tapaamisia eri organisaatioissa, ministeriöissä jne. Kaduilla kävelen nykyään aika harvoin, joskus käyn ostoksilla. Haluaisin ehdottomasti käydä enemmän "kentällä", tavata tavallisia ihmisiä - maaliskuussa on onneksi ensimmäinen kunnon kenttävierailu Mazariin pohjois-Afganistanissa! Suurin osa kollegoistani on kuitenkin afgaaneja, että onneksi en sentään ihan Kabubblessa (Kabul bubble hehe) elä :) Paikallisia kiinnostaa yleensä millainen perhe minulla on, millaista Suomessa on noin yleensä, onko siellä kylmä, mitä me syödään, miksi en ole vielä naimisissa, miksi olen Afganistanissa, miksi minulla ei ole lapsia :D

      Delete
  4. Olipa mielenkiintoinen postaus! Tavallaan ihan samanlaista arkea kuin missä tahansa, mutta toisaalta taas kuulostaa hyvin erilaiselta :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Ansku! :) Niinhän se on, arki on aika samanlaista, töitä, tapaamisia, kavereita, ruokaa..

      Delete
  5. Hei taas Sini! Kirjoitat mielenkiintoisella tavalla arjestasi siellä. Nuo ruokalajit ovat erittäin tutun näköisiä ja kuvassa näkyvä riisi on kyllä herkullista jopa ilman (selleri?)-lihamuhennosta; tuo riisilajikekaan jota on käytetty ei ole ihan halvimmasta päästä, koska riisinjyvät on noinkin pitkiksi ja 'solakoiksi' voitu keittää ja hauduttaa. Hyvää jatkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei ja kiitos! En tiedä mitään riisin laaduista, mielenkiintoista! Jep söin vain riisiä koska en syö lihaa ollenkaan. Se riisi on aika hyvää kun siinä on porkkanaa ja manteleita seassa. Sitä vaan tulee syötyä aika usein, se on täkäläisten peruna :)

      Delete
  6. Kiva, että päästiin kurkistamaan arkeesi. Teet kyllä todella paljon töitä. Siellä taitaa olla erilaiset työajat kuin Suomessa?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla, että arki kiinnostaa! :) Juu aika paljon töitä mutta olen jo tottunut siihen. On niin outoa kuulla välillä suomalaisesta työkulttuurista ja työajoista, että monet lähtee jopa neljältä kotiin eikä tarvitse tehdä töitä iltaisin tai viikonloppuisin. Aika luksusta! En ole ikinä ollut Suomessa "kunnon töissä", olisi varmasti mielenkiintoista kokea sekin joskus.

      Delete
  7. Mistä se miekkakala on sinne oikein päätynyt? :)

    ReplyDelete
  8. Kiitos tästä postauksesta! Oli sen verran mielenkiintoinen, että nappasin idean omaan blogiin. :) Huomasin muuten, että teet töitä myös viikonloppuisin - saako kysyä, teetkö näin yleensä, vai oliko nyt vain erityisen kiireellinen viikko?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitti Jenni! Juu teen yleensä aina töitä viikonloppuisin ja iltaisinkin, en oikein osaa olla tekemättä, ja usein viikolla aika ei riitä kaikkien juttujen tekemiseen kunnolla. Viikonloppuna on hyvä esim tehdä töitä, jotka vaativat paljon hiljaisuutta ja keskittymistä, kuten oikolukemista, koulutusten ja erilaisten suunnitelmien tekemistä.. Jos työ on kivaa, ei haittaa tehdä töitä myös "vapaa-ajalla", ne sekoittuu tällaisessa ympäristössä ja työssä muutenkin aika paljon keskenään.

      Delete
  9. Uskomatonta, mutta totta Jumala on aina suuri. Kun useita julkaisuja hakemuskopio pankin, sain laina läpi hyvin ystävällinen nainen. Lisätietoja antavat hänelle sähköpostitse osoitteessa: marilinetricha@mail.ru se tarjoaa lainoja € 30000 € 3.000.000.000 kenellekään pystyä palauttamaan sille korkoineen alhaisella nopeudella 2 % eivät epäile, että viesti. Tämä on täydellinen todellisuutta. Levitä sanaa ystävien ja perheen jotka ovat avun tarpeessa.
    takaisinmaksu alkaa viiden kuukauden kuluttua vastaanottamisesta luotto
    Jumala siunatkoon teitä.

    ReplyDelete