Muutama tunti sitten itsemurhapommmittaja räjäytti itsensä ja tappoi yli 30 ihmistä ja haavoitti kymmeniä shiia-moskeijassa Kabulissa. Taleban on sanoutunut irti teosta ja kukaan ei vielä ole ottanut vastuuta. Tämä on kolmas shiia-muslimeihin kohdistuva hyökkäys tänä vuonna.
Sosiaalisessa mediassa kiertelee kuvia moskeijasta ja uhreista. Siellä on valokuvia kymmenistä toistensa päällä makaavista ruumiista, lapsista, naisista, miehistä. Irronneita käsiä ja jalkoja, verta. Kasvoja. Ihmisiä, jotka vielä pari tuntia sitten elivät, ja olivat kerääntyneet rauhassa juhlistamaan uskonnollista päivää.
En hyväksy tunnistettavien uhrien valokuvien jakamista somessa. Silti klikkasin ihan jokaisen kuvan, joka oli jaettu. Tässä yksi niistä kuvista - lapsen jalka. Usein asiat konkretisoituvat vasta sitten, kun ne ovat konkreettisia. Jalka. Lapsi. Elämä, joka on nyt ohi.
Kymmenet ihmiset kuolivat taas tänään, ja minkä vuoksi?
Afghanistanin sodan uhriluvut kasvavat koko ajan. Viime vuonna yli 11,000 ihmistä kuoli tai haavoittui, enemmän kuin koskaan sen jälkeen, kun YK alkoi laskemaan uhrilukuja 2000-luvun alussa. Yksi neljästä uhrista on lapsi.
Kun selaan kännykkääni, näen monia ilmoitusviestejä erilaisista pommeista viime viikkojen aikana Kabulissa: 5.11, klo 9:34 - Badam Aghe, magneettinen pommi räjähti. 7.11, klo 17:00 - Ministry of Higher Education, magneettinen pommi. 16.11, klo 8:09 - Puli Mahmoud Khan, itsemurhapommittaja.
Silti EU-maat tuumaavaat, että tämähän on ihan turvallinen maa (varsinkin nämä kaupungit!), jonne on ihan OK palauttaa kymmeniätuhansia afgaaneja, joille ei myönnetä turvapaikkaa.
Tänne vaan kaikki rakentamaan uutta elämää, hyvin se varmasti menee.
Sosiaalisessa mediassa kiertelee kuvia moskeijasta ja uhreista. Siellä on valokuvia kymmenistä toistensa päällä makaavista ruumiista, lapsista, naisista, miehistä. Irronneita käsiä ja jalkoja, verta. Kasvoja. Ihmisiä, jotka vielä pari tuntia sitten elivät, ja olivat kerääntyneet rauhassa juhlistamaan uskonnollista päivää.
En hyväksy tunnistettavien uhrien valokuvien jakamista somessa. Silti klikkasin ihan jokaisen kuvan, joka oli jaettu. Tässä yksi niistä kuvista - lapsen jalka. Usein asiat konkretisoituvat vasta sitten, kun ne ovat konkreettisia. Jalka. Lapsi. Elämä, joka on nyt ohi.
Kymmenet ihmiset kuolivat taas tänään, ja minkä vuoksi?
Afghanistanin sodan uhriluvut kasvavat koko ajan. Viime vuonna yli 11,000 ihmistä kuoli tai haavoittui, enemmän kuin koskaan sen jälkeen, kun YK alkoi laskemaan uhrilukuja 2000-luvun alussa. Yksi neljästä uhrista on lapsi.
Kun selaan kännykkääni, näen monia ilmoitusviestejä erilaisista pommeista viime viikkojen aikana Kabulissa: 5.11, klo 9:34 - Badam Aghe, magneettinen pommi räjähti. 7.11, klo 17:00 - Ministry of Higher Education, magneettinen pommi. 16.11, klo 8:09 - Puli Mahmoud Khan, itsemurhapommittaja.
Silti EU-maat tuumaavaat, että tämähän on ihan turvallinen maa (varsinkin nämä kaupungit!), jonne on ihan OK palauttaa kymmeniätuhansia afgaaneja, joille ei myönnetä turvapaikkaa.
Tänne vaan kaikki rakentamaan uutta elämää, hyvin se varmasti menee.