Nyt juhlitaan Eid al-Fitriä, massiivista juhlaa. 30 päivää kestänyt Ramadanin paastokausi on ohi ja tänä viikonloppuna muslimit rukoilevat, syövät hyvin, käyvät kylässä naapureilla ja sukulaisilla, antavat ja ottavat vastaan lahjoja ja toivottavat kaikille Eid Mubarak, hyvää Eidiä.
Eidiin kuuluu myös hyväntekeväisyys ja rahan antaminen köyhille. Töissä kaikki siivoojat, kuskit, puutarhurit ja ovimiehet saivat mehevät bonukset, joihin kerättiin rahaa ylimmältä johdolta ja ulkomaalaisilta työntekijöiltä. Myös kotona annoin omat bonukseni ovimiehille ja siivoojille, näiden ihanan näköisten keksien kera:
Oli mielenkiintoista seurata Ramadania täällä. Töissä melkein kaikki paastosivat, ja kuten jo aikaisemmin kirjoitin, ne, jotka eivät osallistuneet, saivat aika tylyä palautetta. Monet olivat syvästi loukkaantuneita, kun nuori afgaanipoika söi ulkomaalaisten kanssa pitsaa lounaalla. Poika oli todella rohkea, mutta hänen käytöksensä oli aika suora fuck you guys -kannanotto, tai niin sen monet ainakin ottivat. Jotkut kuulemma raivosivat asiasta jopa viitaten siihen, kuinka ainakin Talibanin aikana hänet olisi hakattu kunnolla. Poika oli rohkea, mutta ehkä myös hieman tyhmän rohkea.
Toinen kollega ei paastonnut, mutta esitti silti paastoavansa, jotta välttyisi uhittelulta eikä menettäisi kasvojaan työyhteisössä. Hän totesi ymmärtäneensä jo vuosia sitten, että on helpompi muuttaa maahan, jonka arvot ovat lähempänä omiaan, kuin yrittää muuttaa kaikkia ympärillään ja saada ihmisiä ymmärtämään omaa näkökantaansa. Viisaita sanoja, ajattelin. Mutta samalla ajattelin kuinka surullista se on, että miehen pitää muuttaa Amerikkaan, jotta saa syödä ja olla syömättä rauhassa silloin kuin haluaa.
Tämän juhlan aikana iloitsen siitä, kun muut syövät hyvin. Ruoka tekee onnelliseksi, varsinkin keksit.
Eid Mubarak!
Eidiin kuuluu myös hyväntekeväisyys ja rahan antaminen köyhille. Töissä kaikki siivoojat, kuskit, puutarhurit ja ovimiehet saivat mehevät bonukset, joihin kerättiin rahaa ylimmältä johdolta ja ulkomaalaisilta työntekijöiltä. Myös kotona annoin omat bonukseni ovimiehille ja siivoojille, näiden ihanan näköisten keksien kera:
Oli mielenkiintoista seurata Ramadania täällä. Töissä melkein kaikki paastosivat, ja kuten jo aikaisemmin kirjoitin, ne, jotka eivät osallistuneet, saivat aika tylyä palautetta. Monet olivat syvästi loukkaantuneita, kun nuori afgaanipoika söi ulkomaalaisten kanssa pitsaa lounaalla. Poika oli todella rohkea, mutta hänen käytöksensä oli aika suora fuck you guys -kannanotto, tai niin sen monet ainakin ottivat. Jotkut kuulemma raivosivat asiasta jopa viitaten siihen, kuinka ainakin Talibanin aikana hänet olisi hakattu kunnolla. Poika oli rohkea, mutta ehkä myös hieman tyhmän rohkea.
Toinen kollega ei paastonnut, mutta esitti silti paastoavansa, jotta välttyisi uhittelulta eikä menettäisi kasvojaan työyhteisössä. Hän totesi ymmärtäneensä jo vuosia sitten, että on helpompi muuttaa maahan, jonka arvot ovat lähempänä omiaan, kuin yrittää muuttaa kaikkia ympärillään ja saada ihmisiä ymmärtämään omaa näkökantaansa. Viisaita sanoja, ajattelin. Mutta samalla ajattelin kuinka surullista se on, että miehen pitää muuttaa Amerikkaan, jotta saa syödä ja olla syömättä rauhassa silloin kuin haluaa.
Tämän juhlan aikana iloitsen siitä, kun muut syövät hyvin. Ruoka tekee onnelliseksi, varsinkin keksit.
Eid Mubarak!
Ihanannäköisiä keksejä. Itsekö väkersit? ;)
ReplyDeleteno tietty! ei vaan, kaupassa oli valikoima iranilaisia ja afganistanilaisia keksejä, niin valitsin tietty afgaanit.
Delete