20.5.2016 oli elämäni kamalin päivä tähän mennessä, koska silloin olin lähellä kuolemaa. En oikein tällä hetkellä pysty ja voi kirjoittaa asiasta enempää, mutta jouduin aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, jossa luodit sinkoilivat ympäriinsä ja jonkin aikaa ajattelin, että elämä oli tässä.
Minä ja kaverimme selvisimme tästä luotisateesta ilman vakavia fyysisiä vammoja - luoti lävisti yhden ihmisen käsivarren, mutta hän toipuu hyvin. Hyökkäyksessä kuoli nepalilainen sotilasvartijamme Min Rai. Hän kuoli puolustaessaan ja pelastaessaan muita ihmisiä, ja siitä rohkeudesta ja uhrauksesta tulen olemaan ikuisesti kiitollinen. Vaikka mikään ei tuo häntä takaisin perheensä luo, keräämme parhaillaan lahjoituksia Min Rain perheelle Nepalissa. Häntä jää kaipaamaan vaimo, kaksi lasta ja äiti. Tämän linkin kautta voit helposti ja nopeasti tehdä lahjoituksen Minin perheelle: http://gogetfunding.com/gurkha/
Kirjoitan asiasta vielä varmasti joskus myöhemmin lisää, mutta nyt olisi mahtavaa, jos mahdollisimman moni lahjottaisi Minin perheelle. Kampanja on pystyssä vielä ainakin päivän, jonka jälkeen toimitamme rahat heille Nepaliin.
Minä ja kaverimme selvisimme tästä luotisateesta ilman vakavia fyysisiä vammoja - luoti lävisti yhden ihmisen käsivarren, mutta hän toipuu hyvin. Hyökkäyksessä kuoli nepalilainen sotilasvartijamme Min Rai. Hän kuoli puolustaessaan ja pelastaessaan muita ihmisiä, ja siitä rohkeudesta ja uhrauksesta tulen olemaan ikuisesti kiitollinen. Vaikka mikään ei tuo häntä takaisin perheensä luo, keräämme parhaillaan lahjoituksia Min Rain perheelle Nepalissa. Häntä jää kaipaamaan vaimo, kaksi lasta ja äiti. Tämän linkin kautta voit helposti ja nopeasti tehdä lahjoituksen Minin perheelle: http://gogetfunding.com/gurkha/
Kirjoitan asiasta vielä varmasti joskus myöhemmin lisää, mutta nyt olisi mahtavaa, jos mahdollisimman moni lahjottaisi Minin perheelle. Kampanja on pystyssä vielä ainakin päivän, jonka jälkeen toimitamme rahat heille Nepaliin.
<3
ReplyDelete<3 <3
DeleteVoi ei, kamalaa ! Mitä oikein kävi ?
ReplyDeleteSe oli kamalaa, mutta varmasti vielä joskus kirjoitan siitä lisää, kunhan saan kaikki ajatukset ja muut kokoon.
DeleteVoi kamalaa :( Onneksi olet kunnossa.
ReplyDeleteKiitos! x
DeleteMä aina ajattelen näitä asioita oman äitiyteni kautta, ja se rajoittaa ihan valtavasti oikeastaan kaikkea mitä tekee ja mihin menee... Onneksi olet kunnossa. Vaikka kuinka asuu vaaravyöhykkeellä ja muka tiedostaa että kaikki on mahdollista on ihan eriasia joutua kuitenkin itse vaaratilanteeseen.
ReplyDeleteKiitti kommentista Yksis! Tietenkin riskit tiedostaa hyvinkin mutta on se silti aika kova isku kun osuu omalle kohdalle.
DeleteJoo, en mä sitä niin ajatellut ettei riskejä tiedostaisi, mut mittasuhteet muuttuu... toisaalta itse tiedän ihan jokaisena päivänä että millointahansa saattaa tulla se odotettu maanjäristys ja silti me eletään ihan tavallista elämää. Pakkohan se on, kun ei jokaisena hetkenä voi ajatella että just nyt tulee loppu...
DeleteVoimia! Jaoin tämän myös omille lukijoilleni Facebook -sivullamme.
ReplyDeleteKiitos Pirkko! :) Ollaan saatu kokoon jo yli 15,000 USD, aivan mahtavaa.
DeleteOi ei! Tsemppiä ja jaksamista <3
ReplyDeleteKiitti lillamy! <3
DeleteKauhea juttu! Voimia sinulle ja koko teidän yhteisölle :( :(
ReplyDeleteKiitos Suvi! xx
DeleteKamalia uutisia. Voimia ja toipumista sinulle!
ReplyDeleteKiitos paljon MatkaMartta!
DeleteHuh, voimia sinulle ja erityisesti sille kaverille, joka toipuu luodista!
ReplyDeleteKiitti Jenni!
DeleteMitenkä voit? Oletko saanut nukuttua tapahtumien jälkeen.
ReplyDeleteOlen todella pahoillani vartijanne puolesta, ja toivon teille sinne kaikkea hyvää jatkossa.
Ihan OK nyt, kiitos Venla! :) Olen myös saanut nukuttua onneksi.
DeleteHuh huh! Onneksi selvisit! <3 Voimia ja tsemppiä tapauksesta toipumiseen. <3
ReplyDeleteKiitos Katarooma! <3
DeleteAivan järkyttävää :/ Ihanaa, että selvisit. Voimia toipumiseen!
ReplyDeleteMaarit
Kiitti Maarit!
DeleteHuhhuh! Sanattomaksi vetää. Todella surku menehtyneen puolesta. :( Mutta onneksi te muutte selvisitte. Elämä jatkuu. Voimia toipumiseen!
ReplyDeleteKiitos Vivi Vinna, niinhän se on että elämä jatkuu ja toivottavasti vielä parempana kuin ennen!
DeleteHyvä kuulla, että olet kunnossa. Ja hyvin surullista, että vartijanne menehtyi. Varmasti olet enemmän kuin pyörällä päästäsi, saattehan työpaikan puolesta tukea tapahtuman käsittelyyn?
ReplyDeleteKaikkea hyvää sinulle Sini. <3
Kiitos paljon Vive! <3 Kyllä ollaan saatu hyvin tukea töistä myös, olen juuri nyt myös vähän lomalla, Suomessa kotona käymässä.
DeleteLuin eilen loppuun Tuhat loistavaa aurinkoa, ja mietin mitä sinne Kabuliin tällä hetkellä kuuluu. Sitten luin blogista huonot uutiset. En tiedä yhtään mitä sanoa. En osaa kuvitella miltä tuntuisi katsoa ampujaa, jonka tähtäimessä olen minä. Arvostaisinko tämän jälkeen elämää enemmän, vai pelkäisinkö ihan hirveästi joka päivä? Turvallisuuden tunne on varmasti jotain, mitä osaa arvostaa vasta sitten kun sen on menettänyt. Suomessa emme joudu sitä edes ajattelemaan. Kuinka onnekkaita olemme, oikeasti. Tämä blogi muistuttaa siitä.
ReplyDeleteKiitos, että jaoit tämän kokemuksen kanssamme, kaikessa hirveydessäänkin. Voimia asian käsittelyyn. Jos voisin pienentää taakkaasi jotenkin, tekisin sen. Olet siellä tekemässä arvokasta työtä, jotta ihmisillä olisi parempi olla.
Kiitos kivasta kommentista! Kyllä arvostan elämää enemmän, jos se on edes mahdollista, mutta olen tietysti myös hyvin vihainen. Pelolle ei voi antaa valtaa vaikka sekin tietysti säilyy tunteena ainakin jonkin aikaa. Ajan kanssa varmasti kaikki selkenee vielä enemmän.
DeleteHuh, miten rankka kokemus! Toivottavasti saatte apua selvitä tilanteesta myös henkisesti, koska fyysinen puoli on kunnossa. On varmasti vaikeaa selvitä tilanteesta, jossa läheinen vartija jopa menetti henkensä. Voimia!
ReplyDeleteKiitos Sari! :) On kyllä ollut paljon tukea töistä ja muualta, mikä on ollut tosi kiva.
DeleteVoi miten surullista ja kauheaa. Vartijan kuolema pysyy varmasti ajatuksissa pitkään, pitkään... moni asia varmasti konkretisoituu mielessä eri tavalla nyt, vaikka ne olisikin jo etukäteen tiedostanut. Paljon voimia sinulle ja kiitos, kun jaksoit kertoa raskaasta asiasta.
ReplyDeleteKiitti Lotta, niin se just on, moni asia selvenee hiljalleen. <3
Delete