SOCIAL MEDIA

Tuesday, 4 June 2019

Villa Garikula - syrjäseudun maaginen taidekeskus

Koin viikonloppuna jotain todella hämmentävää, ja sen nimi on Villa Garikula.

Kyseessä on puinen vuonna 1885 rakennettu talo keskellä pikkuruista Akhalkalakin kylää keskellä Georgiaa, noin tunnin ajomatkan päässä Tbilisistä. Talossa asuu taiteilijapariskunta, ja kesäisin paikka toimii taiteilijoiden kokoontumis- ja inspiraatiopaikkana ja taidefestivaalinäyttämönä. Paikassa siis jaetaan taidetta, ja se on itsessään taidetta.



Talo toimii siis taiteilijoiden kerääntymispaikkana, uusien ideoiden ja taiteellisten tuotosten hautumona. Paikka haluaa myös taiteen avulla välittää tärkeitä demokraattisia viestejä liittyen ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja sananvapauteen.

Garikula perustettiin vuonna 2000 kun neuvostoliittoaikainen taideskene oli tuhoutunut ja georgialainen taide etsi uutta syntymää, suuntaa ja vapautta. Sitä ennen paikka oli toiminut muun muassa orpokotina ja nuorten leirikeskuksena neuvostoaikana.




Vähän creepyn taidetalon pihalla voi ihastella monenlaisia moderneja taideteoksia, kuten tämä roskaihminen. Ehkä se kuvaa meidän tuhoavaa ja kaiken kuluttavaa elämäntapaa? Tai vaan sitä, että ollaan ihan roskasakkia tämän kaiken kauneuden keskellä yhtä kaikki?

Trashy but looking good.



Tässä on sydämenmuotoon aseteltua metallilankaa ja lamppuja - varmasti illalla sykähdyttävämpi kokemus:


Villa Garikulassa järjestetään kesäisin myös työpajoja, koulutuksia ja kaikenlaisia erilaisia kohtaamisia. Tuli mieleen, että tässäpä olisi myös mahtava miljöö järjestää jooga-, meditaatio- ja taideretriittejä. Ehkä yksi lisättävä asia jatkuvasti kasvavalle elämäni to do -listalle?



Art Villa Garikulassa hienoa on aika lailla kaikki, mutta varsinkin sitä ympäröivä luonto. Linnut laulavat, perhoset liitelevät nätteinä ympäriinsä ja kukko kiekuu jossain kauempana. Kummitustalomaista taidelukaalia ympäröi upeat viinitarhat.




Paikassa jopa vessa on mielenkiintoinen kokemus.




Aikamme huhuiltuamme ja koputeltuamme rapistuneisiin oviin ja ikkunoihin talosta tuli nainen huikaten gamarjoba! Hän on talossa asuva georgialainen taiteilija, joka jakaa taidekartanon taiteilijamiehensä kanssa.

Vaikka paikka oli virallisesti suljettu ja muita vieraita ei paikassa ollut, hän kutsui meidät pienelle kierrokselle talon sisään. Siellä oli yhtä hienoa kuin olin ulkomuodon perusteella arvaillut. Hyvin omituista, mutta yksityiskohtaisen ja maagisen hienoa.

Kutsuvierastaiteilijat ovat saaneet yhdessä koristella paikan seiniä.

Garikulasta löytyy myös ihana paijattava koira nimeltään Maxi.

Tämä on kuulemma joku kuuluistan ranskalaisen taideteos. Talon nainen kertoi tästä statement piecestä innoissaan ja ylpeänä.

Voisin ottaa myös omaan kotiini.

Pullo seinän sisässä, miksi ei?
Talon upean naisen kynästä.







Tässä olisi hyvä paikka fiilistellä tätä kaikkea kauneutta lasi paikallista saperavia kädessä, luonnon energioita keräillen. Kuistilla joku Giorgi voisi maalata uutta abstraktia taideteostaan hammastahnalla ja steariinilla samalla kun toinen garikulalainen rakentaa tilataideteosta viiniköynnösten juureen.

Tuntuu siltä, että tänne pitää palata.


Post a comment