Sade

Kabulissa sataa ja se on ihanaa. Sade on täällä harvinaista ja tuoksuu aina niin hyvälle. Sade on muuten mainio juttu, mutta koska kaupungissa ei ole kunnon kaivosysteemiä, käy näin:

Torstai on bileitä täynnä

Tänään on perjantai vaikka on torstai, sillä viikonloppu alkaa täällä torstaina. Hämmentävää, mutta todella siistiä, Thursday is the new Friday. Luvassa on yhdet Halloweenbileet, yhdet pomon bileet, yhdet synttäribileet - kaikki samana iltana. Huomenna on jäähyväisbileet.

Kabulin bileet ovat aina aika mielenkiintoisia ja samaan aikaan hämmentäviä. Samassa paikassa voi tavata suurlähettiläitä perskännissä, YK:n väkeä valtaamassa tanssilattiaa ja ylihumalaisia security-tyyppejä käymässä läpi elämäntarinoitaan Irakista ja Somaliasta. Keittiössä jotkut fiksaa mojitoja ja joku saa idean pukeutua burkaan. Puutarhassa savuaa shisha-piippu ja tätä kaikkea suojaa kymmenmetriset betoniseinät ja piikkilanka.

Lopun viikonloppua aion fiilistellä tämän ihanan kappaleen ja kahvin ja kirjan ja granaattiomppujeni kanssa:

Uusi vuosi

Tänään täytin vuosia. Juhlat olivat hillityt mutta kivat - menimme libanonilaiseen ravintolaan, söin hummusta, babaganoushia (söpö sana!), falafelia ja kaikkea muuta ihanaa ja sain näin kauniin kakun:

Siinä on flamingoja!

Vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Vaihdoin työpaikkaa kolme kertaa, muutin Lontoosta Afganistaniin. Nyt tiedän että se oli hyvä ja oikea päätös, vaikka aluksi vähän mietitytti.

Vuosi sitten juhlin synttäreitäni Lontoon kämpässä kotibileissä pina coladojen ja kevätkääryleiden kanssa. En olisi silloin osannut arvata, että tänä vuonna juhlin Kabulissa flamingokakun kera. Tämä vuosi on ollut hyvä. Jos jotain olen oppinut on se, että aina pitää kuunnella sitä takaraivon pientä ääntä joka kehottaa tekemään juttuja silloin kun ei ole ihan varma että uskaltaako tai voiko. Kyllä voi! Ettei sitten vanhana harmita.